Retkeilimme Lahdessa vauhdikkaiden lajien merkeissä

Retkipäivämme Lahdessa alkoi melkoisen usvaisessa säässä Suurmäen näkötornissa. Sumun hieman hälvetessä torniin saapui Suomen mäkihyppymaajoukkueen jäseniä ja oli huikeaa seurata vierestä heidän hyppyjään tyhjyyteen.

Vuonna 1972 valmistuneesta Betonista siirryimme hiihtomuseoon. Edelliseltä Lahden retkeltämme tuttu opas Eija Villberg kertoi tavattoman kiinnostavasti tositarinoita talviurheilun saralta. Pääsimme kokeilemaan myös mäkihyppysimulaattoria ja ryhmämme mestariksi taidokkaalla suorituksellaan osoittautui hallituksemme jäsen Malla Rytilahti. Laserammunta, jolla simuloitiin ampumahiihdon ampumaosuutta, kiinnosti myös kovasti miesväkeämme.

Seuraavaksi maittoikin jo lounas ravintola Voitossa hiihtomuseon vieressä. Mäkihyppääjätkin olivat saaneet harjoituksensa päätökseen ja söivät apetta samanaikaisesti kanssamme. Eikä tässä vielä kaikki, olipa lounasseuranamme vielä painiväkeäkin, kamppailuareenahan on aivan hyppyrimäen lähistöllä. Joukosta tunnistettiin olympiavoittaja Pertti Ukkolakin.

Sitten jätettiin Lahden urheilukeskus taakse ja siirryttiin Niemen kaupunginosaan Vesijärven rannalle. Riku ja Maarit Routo ovat luoneet perustamastaan Suomen moottoripyörämuseosta Ace Corner -kahviloineen upean matkailuvaltin, joka tunnetaan jo ympäri maailmaa.

 

 

 

Ilahduttavan paljon yleisöä Nastolan tapahtumassamme

Kurjasta säästä huolimatta Nastolan kirjaston tämänpäiväinen tapahtumamme veti mukavasti väkeä. Kiertueellamme tutuksi tulleeseen tapaan Erkki Kiuru kertoi sekä perinteisestä että geneettisestä sukututkimuksesta. Matti Oijala esitteli mielenkiintoista Nastolan alueen kartta-aineistoa sekä Kotimaisten kielten keskuksen joulukuussa 2017 avatun Digitaalisen Nimiarkiston. https://nimiarkisto.fi/ Sen aineistot vielä täydentyvät, mutta palvelu on jo nyt hyvä apu vaikkapa vanhaa torpan nimeä kartalta etsivälle sukututkijalle. Yleisö testaili heti, löytyykö haulla heille tuttuja nimiä. Itse testasin kotikuntani mieleenjääneitä erikoisia paikannimiä, joista en muistanut, että missä kylässä ne taas sijaitsevatkaan. Ja kyllä, Väljäperse (pelto) ja Väkkäräpauni (suo) löytyivät molemmat haulla ja niiden sijaintipaikka oli merkitty kartalle.

Marja Huovilan aiheena oli Nastolan lotta- ja suojeluskuntatoiminta. Hän on vuonna 2007 ilmestyneen Kaikki isänmaan puolesta Nastolassa: suojeluskunta, lotat ja vankileirit 1917 – 1944 –kirjan tekijä. Paikallishistoriaa kosolti sisältänyt esitys monille tuttuine henkilönnimineen herätti kuulijoissa lukuisia muistoja ja loi lämpimän tunnelman. Luennoitsija esitteli lopuksi aiheeseen liittyviä hyödyllisiä verkkopalveluja:

Lottamuseon lottagalleria esittelee lakkautetun lottajärjestön jäseniä elämäntarinoineen:  http://www.lottasvard.fi/lottagalleria/.

Suomen sotasurmat 1914 – 1922 kansallisarkiston palvelimella on vuosina 1914 – 1922 surmansa saaneiden nimitiedosto: http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input

https://www.sotasampo.fi/fi/, viime sotiimme liittyviä aineistoja

https://www.sotapolku.fi/, verkkomatrikkeli, jonka tavoitteena on koota mahdollisimman täydellinen luettelo kaikista viime sodissamme palvelleista.  

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti, puolustusvoimissa palvelun suorittaneista laadittu asiakirja. Ensimmäiset kantakortit ovat v. 1897 syntyneestä ikäluokasta.

http://www.naistenaani.fi/, naisten elämäntarinatietokanta