{"id":13693,"date":"2022-01-08T13:20:51","date_gmt":"2022-01-08T11:20:51","guid":{"rendered":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/?p=13693"},"modified":"2022-01-08T13:43:32","modified_gmt":"2022-01-08T11:43:32","slug":"heinolassa-retkella-piskuisella-joukolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/blog\/2022\/01\/08\/heinolassa-retkella-piskuisella-joukolla\/","title":{"rendered":"Heinolassa retkell\u00e4 piskuisella joukolla"},"content":{"rendered":"\n

Yhdistyksemme v\u00e4ke\u00e4 oli eilen perjantaina 7.1.2022 retkell\u00e4 Heinolassa. Heinolan museoihin oli mahdollista t\u00e4ss\u00e4 koronatilanteessa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kahdeksan hengen ryhm\u00e4 oppaan kanssa, mutta sairastumisten vuoksi joukkomme supistui ennen h-hetke\u00e4 kuuteen j\u00e4seneemme.<\/p>\n

Retken p\u00e4\u00e4kohteet olivat Heinolan kaupunginmuseo ja L\u00e4\u00e4ninkivalteri Aschanin talo ja niihin tutustuttiin opastetusti amanuenssi Sirpa Juutin johdolla. Kaupunginmuseon elokuussa 2020 uudistetussa perusn\u00e4yttelyss\u00e4 saa kattavan kuvan Heinolan historiasta. Vasta keskiajalla pysyv\u00e4sti asutettu Heinolan seutu sai valtakunnallisen merkityksen v. 1776. T\u00e4ll\u00f6in uudistettiin l\u00e4\u00e4ninjakoa ja Heinolaan perustettiin uusi hallintopaikka, maaherran residenssi. Paikkakunnalle tuli virkamiehi\u00e4, mm. l\u00e4\u00e4ninkivalteri Lars Adolf Aschan (1741 – 1809) perheineen sek\u00e4 palveluja.  Aschanin 1780-luvulla valmistunut talo, joka on viime vuosikymmenet toiminut museona kertoen maaherran ajan Heinolasta, henkii ihastuttavasti 1700-luvun ainutlaatuista tunnelmaa. L\u00e4\u00e4ninjakouudistuksessa l\u00e4\u00e4ninhallitus siirrettiin Heinolasta Mikkeliin, minne residenssikin muutti. V. 1839 keisari Nikolai I my\u00f6nsi Heinolalle kaupunkioikeudet, jotka astuivat voimaan 1843 viimeistenkin virkamiesten muutettua Mikkeliin.<\/p>\n

Heinolan pikkukaupungissa oli 1800-luvun lopulle tultaessa liki 1000 asukasta. V. 1891 paikkakunnalle perustettiin kylpylaitos ja v. 1899 opettajaseminaari, jotka toivat kaupungille niin kes\u00e4kaupungin maineen kuin henkist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n

Viime sotien j\u00e4lkeen Heinola kasvoi siirtolaisten ja 1950 – 1960-luvuilla rakennettujen suurten puu- ja tekstiiliteollisuuslaitosten ty\u00f6ntekij\u00f6iden my\u00f6t\u00e4. V. 1997 Heinolan kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen my\u00f6t\u00e4 kaupungissa oli yli 20.000 asukasta. Sittemmin teollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut v\u00e4kilukuun laskevasti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Heinolan vaakuna 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ruokasali 1830 – 1840-lukujen vaihteesta jouluisessa asussa Heinolan kaupunginmuseossa. Kuvassa oleva takki on lukion lehtorin univormu. Se on kuulunut Heinolan piiril\u00e4\u00e4k\u00e4rin Anders Johan Lillen pojalle Karl Wilhelm Lillelle (1821 Heinola – 1895 Helsinki), joka toimi lukion lehtorina Viipurin lukiossa. Kuva: Tuija Vuorinen <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Heinolan kylpylaitoksen historiaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Heinolan seminaarin historiaa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Herrain huoneen kalustoa vuodelta 1899 Heinolan kaupunginmuseossa, suunnittelija Yrj\u00f6 Blomstedt, valmistaja puusepp\u00e4 A. Hellgren Tampereelta. Karelianismin s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4\u00e4 jugendia tyylilt\u00e4\u00e4n edustava kalusto on ollut Heinolan kunnallis- ja talousel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 30 vuotta n\u00e4kyv\u00e4sti toimineen kauppaneuvos Niilo Helanderin omistuksessa. Helander perheineen asui nykyisen kaupunginmuseon vieress\u00e4 sijainneessa rakennuksessa, joka siirtyi sittemmin muuhun omistukseen ja tuhoutui viime sotien aikaan pommituksessa. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kauppaneuvos Niilo Helander (1865 Orimattila – 1930 Helsinki), jonka muotokuva on sein\u00e4ll\u00e4, on samaa Tuisku-Camenaeus -sukua Esittely (tuiskuc.fi)<\/a> kuin kuvassa olevat Riitta Kokko-Parikka ja Pauli Hel\u00e9n. Maalauksessa n\u00e4kyv\u00e4 sortovuosien symbolina tunnettu Eetu Iston v. 1899 maalaama Hy\u00f6kk\u00e4ys oli Helanderin omistuksessa vuodesta 1907 alkaen. T\u00e4m\u00e4n kuoltua teos lahjoitettiin Suomen Kansallismuseoon. Kuva: Tuija Vuorinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n\n\n
\"\"
Oppaamme Sirpa Juuti tutustuttamassa retkel\u00e4isi\u00e4 Heinolan uudempaan historiaan. Kuva: Tuija Vuorinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Legendaarisia James-farkkujakin valmistettiin Heinolassa. Kuva: Tuija Vuorinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Retkel\u00e4isi\u00e4 taustallaan l\u00e4\u00e4ninkivalteri Aschanin talo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
L\u00e4\u00e4ninkivalteri Aschanin talon sali jouluasussa. Kuva: Tuija Vuorinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4m\u00e4n huoneen arvellaan olleen Kymenkartanon l\u00e4\u00e4nin l\u00e4\u00e4ninkivalteri Lars Adolf Aschanin makuuhuone. Kuva: Tuija Vuorinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n\n\n
\"\"
N\u00e4kym\u00e4 ulos l\u00e4\u00e4ninkivalteri Aschanin talon ikkunasta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvassa n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 Helin ravintolassa sy\u00f6tiin maittava lounas. Kuva: Tuija Vuorinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Retken viimeisen\u00e4 k\u00e4yntikohteena oli Heinolan taidemuseo, miss\u00e4 oli meneill\u00e4\u00e4n 9.1.2021 asti esill\u00e4 oleva Heinolan kuvataiteilijat ry:n vuosin\u00e4yttely. Kuva: Tuija Vuorinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uusi, Vuoden kotiseututeoksena palkittu Made in Heinola – Retki\u00e4 kaupungin kulttuuriperint\u00f6\u00f6n -kirja maksaa 20 \u20ac. Hankimme sen my\u00f6s yhdistyksemme kirjastoon. Made in Heinola on valittu Vuoden kotiseututeokseksi – Suomen Kotiseutuliitto<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
T\u00e4ss\u00e4 vinkkin\u00e4 kuva Heinolan kaupunginmuseon muistakin myyt\u00e4vist\u00e4 kirjoista. Niin teos kuvanveist\u00e4j\u00e4 Anja Juurikkalasta (1923 Heinola – 2015 Helsinki) kuin Heinola 1918 – Kapinan aika -kirjakin maksavat nyt vain 5 \u20ac!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":36,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advgb_blocks_editor_width":"","advgb_blocks_columns_visual_guide":"","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-13693","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-retket"],"author_meta":{"display_name":"Riitta Kokko-Parikka","author_link":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/blog\/author\/rkpepj\/"},"featured_img":null,"coauthors":[],"tax_additional":{"categories":{"linked":["Retket<\/a>"],"unlinked":["Retket<\/span>"]}},"comment_count":"0","relative_dates":{"created":"Julkaistu 4 vuotta sitten","modified":"P\u00e4ivitetty 4 vuotta sitten"},"absolute_dates":{"created":"Julkaistu 08\/01\/2022","modified":"P\u00e4ivitetty 08\/01\/2022"},"absolute_dates_time":{"created":"Julkaistu 08\/01\/2022 13:20","modified":"P\u00e4ivitetty 08\/01\/2022 13:43"},"featured_img_caption":"","series_order":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13693","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/36"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13693"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13693\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13693"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13693"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahdenseudunsukututkijat.com\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13693"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}