- Yhdistyksen tarve
- Yhdistyksen perustaminen
- Yhdistyksen ensimmäinen hallitus ja muut toimielimet
- Toimintaa
Tämä yhdistyksen historiikki on saanut alkunsa pitkälti vuosina 2008 – 2013 puheenjohtajana toimineen Juha Pehkosen laatimana. Aineisto on paljolti Sukuset-lehdestä 1/2009. Tuona vuonna yhdistys täytti 30 vuotta ja työryhmän laatima historiikki jaettiin normaalina Sukuset-lehden jakeluna. Lähteenä on myös Sukuset-lehdessä 1/1989 ollut Ulla Kotinurmen 10-vuotishistoriikki. Tietoja on myöhemmin täydentänyt ja koonnut huomattavasti lisää vuosina 2019-2023 puheenjohtaja toiminut Riitta Kokko-Parikka. Mainitut Sukuset-lehdet 1/2009 ja 1/1989 ovat näköispainoksina jäsensivuillamme.
Verkkosivuillamme on nähtävillä Juha Pehkosen tekemä PowerPoint-esitys yhdistyksen vuosien 2006 – 2013 toiminnasta. Voit katsoa kuvat tästä.
Yhdistyksen tarve
Lahden kaupunginkirjastoon hankittiin 1950-luvun lopulla ensimmäinen mikrofilmien lukulaite. Silloin se ajateltiin hankitun v. 1956 kirjastoon mikrofilmeinä hankittujen sanomalehtien lukua varten. Varsin pian lahtelaiset sukututkijat keksivät laitteen hyödyllisyyden. Vuonna 1974 kirjastoon saatiin ensimmäiset kirkonkirjojen mikrofilmit. Kun Lahden kirjastosta tuli seuraavana vuonna maakuntakirjasto, sen palvelumahdollisuudet lisääntyivät ja sukututkijoiden määrä kasvoi. Vuoden 1978 aikana mikrofilmien lukemisen lomassa syntyi keskustelua oman seuran perustamisesta; Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussahan oli jo paikallisia sukututkimusyhdistyksiä.
Yhdistyksen perustaminen
Lahden kaupunginkirjaston-maakuntakirjaston opinto-osaston kirjastonhoitaja Anni Pakarisen aloitteesta kirjastoon kokoontui lokakuussa 1978 yhdistyksen perustamisasian merkeissä muutamia sukututkimuksen harrastajia. Päätettiin julkaista lehti-ilmoitus, jolla kutsuttiin koolle kaikkia lahtelaisia sukututkimusharrastajia. 26.11.1978 pidettyyn yhdistyksen perustamista valmistelevaan kokoukseen kahvila Kievarissa saapui 37 innokasta sukututkijaa. Kokouksessa valittiin toimikunta laatimaan sääntöehdotus perustettavalle yhdistykselle sekä valmistelemaan kokouksen koollekutsuminen.
Toimikuntaan tulivat valituiksi Anni Pakarinen, Maija Hahl, Raimo Olkkonen ja Toivo Savioja. Perustava kokous pidettiin Lahden historiallisessa museossa 14.1.1979. Läsnä oli 50 henkilöä. Toivo Savioja toimi kokouksen puheenjohtajana.
Allaolevat kuvat perustamiskokouksesta saa isommiksi klikkaamalla niitä.
Yhdistys ilmoitettiin yhdistysrekisteriin 8.3.1979 ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin viivästymien jälkeen v. 1981.
Yhdistyksen ensimmäinen hallitus ja muut toimielimet
Yhdistyksen hallitukseen tulivat valituiksi Toivo Savioja (pj), Maija Hahl, Seppo Happonen, Leena Lehti, Raimo Olkkonen, Leila Suontausta ja Marja-Leena Petlin-Leppänen.
Valittiin myös koulutustoimikunta, johon valittiin Anni Pakarinen, Asta Suominen ja Leila Suontausta.
Ensimmäisinä emäntinä vuosina 1979 – 1983 toimivat Sirkka Haara, Salme Lietzen-Ristola (1922 – 2011) ja Sirkka Rautavirta. Todettakoon, että Sirkka Haara ja Sirkka Rautavirta saivat v. 2017 Suomen Sukututkimusseuran ansiomerkin toiminnastaan sukututkimuksen hyväksi.
Yhdistyksen alkuunsysääjä Anni Pakarinen ei ollut mukana yhdistyksen hallituksessa. Sen sijaan siellä oli myöhemmin muita perustajajäseniä unohtamatta hänen sisartaan Helena Pakarista. Molemmat olivat erittäin innokkaita sukututkijoita.
Toimintaa
Anni Pakarinen harjoitti neuvontaa ja oli mukana v. 1983 aloittaneessa Sukuset-lehdessämme. Alkuvuosina oli mm. pikkujouluja, joihin Anni kirjoitti historiallisia kuvaelmia. Hän vaikutti siihen, että saimme Lahden kirjastosta Päijät-Hämettä koskevat kirkonkirjojen filmirullat ja ns. IGI-kortiston. Kirjastossamme on Annin ja myös Helena-sisaren antamaa sukututkimukseen liittyvää materiaalia. Myynnissä on ollut Annin kirjoittama sukututkimusopas.
Yhdistyksen kokouksia pidettiin kerran kuukaudessa. Ensimmäisenä vuonna ennätettiin pitää yhdeksän kokousta. Ensimmäisen vuoden lopussa jäsenmäärä oli 62. Ensimmäinen kesäretki tehtiin Hollolaan.
Syksyllä 1980 järjestettiin kilpailu yhdistyksen logon saamiseksi. Sirkka Rautavirran ehdotus ”suku – suku” voitti kilpailun.
Yhdistys liittyi Suomen Sukututkimusseuran ja Päijät-Hämeen tutkimusseuran jäseneksi 1980.