Heinolassa retkellä piskuisella joukolla

Yhdistyksemme väkeä oli eilen perjantaina 7.1.2022 retkellä Heinolassa. Heinolan museoihin oli mahdollista tässä koronatilanteessa päästä kahdeksan hengen ryhmä oppaan kanssa, mutta sairastumisten vuoksi joukkomme supistui ennen h-hetkeä kuuteen jäseneemme.

Retken pääkohteet olivat Heinolan kaupunginmuseo ja Lääninkivalteri Aschanin talo ja niihin tutustuttiin opastetusti amanuenssi Sirpa Juutin johdolla. Kaupunginmuseon elokuussa 2020 uudistetussa perusnäyttelyssä saa kattavan kuvan Heinolan historiasta. Vasta keskiajalla pysyvästi asutettu Heinolan seutu sai valtakunnallisen merkityksen v. 1776. Tällöin uudistettiin lääninjakoa ja Heinolaan perustettiin uusi hallintopaikka, maaherran residenssi. Paikkakunnalle tuli virkamiehiä, mm. lääninkivalteri Lars Adolf Aschan (1741 – 1809) perheineen sekä palveluja.  Aschanin 1780-luvulla valmistunut talo, joka on viime vuosikymmenet toiminut museona kertoen maaherran ajan Heinolasta, henkii ihastuttavasti 1700-luvun ainutlaatuista tunnelmaa. Lääninjakouudistuksessa lääninhallitus siirrettiin Heinolasta Mikkeliin, minne residenssikin muutti. V. 1839 keisari Nikolai I myönsi Heinolalle kaupunkioikeudet, jotka astuivat voimaan 1843 viimeistenkin virkamiesten muutettua Mikkeliin.

Heinolan pikkukaupungissa oli 1800-luvun lopulle tultaessa liki 1000 asukasta. V. 1891 paikkakunnalle perustettiin kylpylaitos ja v. 1899 opettajaseminaari, jotka toivat kaupungille niin kesäkaupungin maineen kuin henkistä pääomaa.

Viime sotien jälkeen Heinola kasvoi siirtolaisten ja 1950 – 1960-luvuilla rakennettujen suurten puu- ja tekstiiliteollisuuslaitosten työntekijöiden myötä. V. 1997 Heinolan kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen myötä kaupungissa oli yli 20.000 asukasta. Sittemmin teollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut väkilukuun laskevasti.

Heinolan vaakuna 1800-luvun puolivälistä

Ruokasali 1830 – 1840-lukujen vaihteesta jouluisessa asussa Heinolan kaupunginmuseossa. Kuvassa oleva takki on lukion lehtorin univormu. Se on kuulunut Heinolan piirilääkärin Anders Johan Lillen pojalle Karl Wilhelm Lillelle (1821 Heinola – 1895 Helsinki), joka toimi lukion lehtorina Viipurin lukiossa. Kuva: Tuija Vuorinen
Heinolan kylpylaitoksen historiaa

Heinolan seminaarin historiaa

Herrain huoneen kalustoa vuodelta 1899 Heinolan kaupunginmuseossa, suunnittelija Yrjö Blomstedt, valmistaja puuseppä A. Hellgren Tampereelta. Karelianismin sävyttämää jugendia tyyliltään edustava kalusto on ollut Heinolan kunnallis- ja talouselämässä 30 vuotta näkyvästi toimineen kauppaneuvos Niilo Helanderin omistuksessa. Helander perheineen asui nykyisen kaupunginmuseon vieressä sijainneessa rakennuksessa, joka siirtyi sittemmin muuhun omistukseen ja tuhoutui viime sotien aikaan pommituksessa.

Kauppaneuvos Niilo Helander (1865 Orimattila – 1930 Helsinki), jonka muotokuva on seinällä, on samaa Tuisku-Camenaeus -sukua Esittely (tuiskuc.fi) kuin kuvassa olevat Riitta Kokko-Parikka ja Pauli Helén. Maalauksessa näkyvä sortovuosien symbolina tunnettu Eetu Iston v. 1899 maalaama Hyökkäys oli Helanderin omistuksessa vuodesta 1907 alkaen. Tämän kuoltua teos lahjoitettiin Suomen Kansallismuseoon. Kuva: Tuija Vuorinen
Oppaamme Sirpa Juuti tutustuttamassa retkeläisiä Heinolan uudempaan historiaan. Kuva: Tuija Vuorinen

Legendaarisia James-farkkujakin valmistettiin Heinolassa. Kuva: Tuija Vuorinen

Retkeläisiä taustallaan lääninkivalteri Aschanin talo
Lääninkivalteri Aschanin talon sali jouluasussa. Kuva: Tuija Vuorinen

Tämän huoneen arvellaan olleen Kymenkartanon läänin lääninkivalteri Lars Adolf Aschanin makuuhuone. Kuva: Tuija Vuorinen
Näkymä ulos lääninkivalteri Aschanin talon ikkunasta

Kuvassa näkyvässä Helin ravintolassa syötiin maittava lounas. Kuva: Tuija Vuorinen

Retken viimeisenä käyntikohteena oli Heinolan taidemuseo, missä oli meneillään 9.1.2021 asti esillä oleva Heinolan kuvataiteilijat ry:n vuosinäyttely. Kuva: Tuija Vuorinen

Uusi, Vuoden kotiseututeoksena palkittu Made in Heinola – Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön -kirja maksaa 20 €. Hankimme sen myös yhdistyksemme kirjastoon. Made in Heinola on valittu Vuoden kotiseututeokseksi – Suomen Kotiseutuliitto
Tässä vinkkinä kuva Heinolan kaupunginmuseon muistakin myytävistä kirjoista. Niin teos kuvanveistäjä Anja Juurikkalasta (1923 Heinola – 2015 Helsinki) kuin Heinola 1918 – Kapinan aika -kirjakin maksavat nyt vain 5 €!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.