Geneettinen sukututkimus tullut perinteisen rinnalle

Sukututkija istuu selailemassa varovasti kirkonkirjoja, syntymätodistuksia ja sen sellaisia usein pölyisiä arkistojen aarteita. Ehkä tällainen mielikuva tulee monelle sanasta sukututkimus. Sukututkimus on henkilöhistoriallisen tiedon keräämistä ja tallentamista. Aikamäärien lisäksi kerätään tietoa henkilöiden ja heidän perheittensä elämänvaiheista.

Henkilötietojen rinnalla kerätään myös tietoja eri aikakausista ja paikkojen historiasta. Sukututkimus on siis osa historiantutkimusta ja sillä voi myös olla tieteellisiä tavoitteita.

Perinteisen, arkistolähteisiin perustuvan tiedon keräämisen ja tallentamisen rinnalle on tullut geneettinen sukututkimus. Perinteiseen sukututkimukseen jää usein aukkokohtia, koska kaikkia asiakirjoja ei aina ole käytettävissä tai niissä voi olla virheitä. Osan näistä aukkokohdista saattaa ratkaista tutkimalla geneettistä perimää ja vertailla sitä toisten näytteenantajien perimään.

Sukututkijoita on kiinnostanut DNA-tutkimus, koska se kertoo aukottomasti tutkittavan henkilön taustan. Saamamme perimästä puolet on isältä, puolet äidiltä. Jos esimerkiksi isä on tuntematon, saattavat ratkaisevat tiedot löytyä DNA-tutkimuksen avulla.

Lahden sukututkijoilla on kahdesti kuussa DNA-iltoja, joka kuun ensimmäinen tiistai on varattu aloittelijoille ja toinen tiistai pidemmälle ehtineille. Hämeenlinnan sukututkimusseura aloittaa myös geneettisen sukututkimuksen illat kerran kuussa syyskaudella kuukauden toisena torstaina.

– Geneettiseen sukututkimukseen keskittyviä iltoja on toivottu. Kiinnostus on viimeisen vuoden aikana kasvanut, kertoo Mervi Lampi, Hämeenlinnan sukututkimusseuran puheenjohtaja.

Hämeenlinnassa on syyskaudella myös kolme luentoa Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Aiheina ovat suomalaiset pakolaiset Neuvosto-Venäjällä sotien välissä, Koululaitoksen kehitys Hauholla ja Hämeenlinnan vankileirillä 1918 kuolleet. Sukututkimusneuvontaa annetaan kolmena torstaina Kansallisarkistolla.

Lisää sukututkimuksesta ja geneettisestä sukututkimuksesta voi oppia vielä tänään ja huomenna Lammin kirjastolla. Meneillään on sukututkimusviikko, jonka ovat järjestäneet Lahden seudun sukututkijat ry ja Hämeenlinnan sukututukimusseura ry yhteistyössä.

– Lahden seudun sukututkijoilla on meneillään kirjastokierros, joka alkoi Asikkalasta viime vuoden keväällä. Kierros päättyy Lahteen, jossa pidetään luovutetun Karjalan teemapäivä, kertoo Lahden seudun sukututkijoiden sihteeri Riitta Kokko-Parikka.

Hämeenlinnan sukututkimusseuralla oli vastaava kierros kahdeksan vuotta sitten ja seuraavaa suunnitellaan parin vuoden päähän, jolloin seura täyttää 30 vuotta.

– Vanajaveden opistolla alkaa ensi syksynä sukututkimuksen peruskurssi. Syksyllä perehdytään digitaaliseen sukututkimukseen, eli katsotaan mitä lähteitä löytyy internetistä. Keväällä on vuorossa vanhojen käsialojen kurssi, kertoo kursseja vetävä Mervi Lampi.

Sukututkimusviikon päätapahtumaa vietettiin eilen Lammin kirjastolla. Lammilainen Paavo Kuisma kertoi Kuisman suvun sukukirjojen tekemisestä. Kuisma-suvusta on julkaistu kaksi kirjaa, Kannaksen Kuismat vuonna 2009 ja Kuisma-suku Suomen kartalla vuonna 2015. Jälkimmäinen valittiin vuoden sukukirjaksi samana vuonna.

Lammin kotiseutuneuvos Kaisu Koskue kertoi, mitä Lammin tilanhaltijaluettelon tiedoista voidaan päätellä ja Erkki Kiuru sukututkimuksen aloittamisesta ja geneettisestä sukututkimuksesta.

Susanna Mattila
Lammille.fi

Lammin sukututkimusviikkomme päätapahtumassa päivä aloitettiin tutustumalla Lammin museoihin. Sen jälkeen päästiin Peltolehdon talossa tutustumaan vanhoihin valokuviin Lammilta. Lammin kirjastossa yleisömäärä kovalla helteellä yllätti; tuoleja jouduttiin hakemaan lisää. Suuri kiitos kaikille tapahtumavieraille, esittelijöille ja luennoitsijoille!

Orimattilan sukututkimusviikkomme päätapahtuma kiinnosti ja yleisöä oli mukavasti paikalla koko päivän. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja muuta aineistoa on Orimattilan kirjastossa esillä perjantaihin asti.